Ryhmädynamiikan mekanismit tiimin kehittymisessä

  Ryhmä lopettamisen ja hajoamisen vaihe   Omia kokemuksia ryhmän hajoamisen vaiheista on monia ja monen vuoden takaa. Omassa lajissani jääkiekossa joukkue vaihtuu niin sanotusti joka vuosi, vaikka joukkue pysyy samalla paikka kunnalla. Hajoamiseen vaikuttaa monet tekijät kuten se että osa pelaajista vaihtaa joukkuetta, ikä ja raha. Tuckmanin mukaan ryhmän hajoamiseen voi myös johtua siitä, jos ihmissuhteet eivät toimi, koska silloin on vaikea keskittyä tehtävän tekemiseen. Jos keskustellaan ainoastaan tehtävään liittyvistä asioista eli tässä tapauksessa jääkiekosta, joukkueen jäsenet voivat olla epävarmoja omasta asemastaan ryhmässä. Silloin heidän motivaationsa ja halunsa kuulua ryhmään voi luonnollisesti myös vähentyä. Itselläni viime kaudesta joukkue vaihtui suuresti, kun moni pelaaja vaihtoi joukkuetta ja moni vaihtoi myös sarjaa sekä osa maata missä jääkiekkoa pelaisi. Tästä seuraa tietynlainen epätietoisuus ja epävarmuus tulevaisuudesta sekä mahdollisesti omasta asemastaan

Ryhmän tuottamisen vaihe on ryhmän loiston aikaa. Ryhmän sisäiset konfliktit ja erimielisyydet ovat tässä kohtaa usein saatu selvitettyä, ja tiimi toimii tehokkaana yhteisenä joukkona. Järjestäytymisen vaiheessa alkanut hiipivä tehokkuus on nyt saatu jalostettua huippuunsa. Ryhmän jäsenet ovat jo hyvin itsenäisiä ja itseohjautuvia, eikä tässä kohtaa ryhmän kehitystä se kuitenkaan tarkoita huonoja henkilökemioita tai mitään muitakaan ryhmän sisäisiä ristiriitoja. Roolit, tavoitteet ja niiden saavuttaminen ovat viimeistään tässä kohtaa projektia niin kristallinkirkkaana mielessä, ja ryhmän jäsenet pystyvät työskentelemään parhaansa mukaan yhteisen tavoitteen eteen. Erilaisuudesta on tullut alun haasteiden ja epäluulojen jälkeen voimavara, sillä tässä kohtaa yhtenäinen ja toisiinsa luottava ryhmä osaa käyttää sitä taitavasti hyväkseen saaden jokaisesta yksilöstä parhaan irti. Ryhmä on lähellä, tai jo saavuttanut täyden potentiaalinsa sekä suoritustehonsa. Tuckman B. kuvaa mallissaan ja ju

W. Tuckman määrittelee ryhmän kolmanneksi kehitysvaiheeksi ”Norming stage”, jota suomalaisissa julkaisuissa on käännetty mm. järjestäytymisen vaihe, yhdenmukaistumisen vaihe tai vakiintumisen vaihe. Tuckman, B. W. (1965), Developmental sequence in small groups tutkimuksessa todetaan, että järjestymisen vaiheessa ryhmähenki ja yhteenkuuluvuuden tunne kehittyvät ja syntyy uusia normeja ja otetaan käyttöön uusia rooleja. Jäsenet alkavat myös esittää aiempaa syvempiä, henkilökohtaisia mielipiteitä.   Ryhmän kehityksen järjestäytymisen vaiheessa joukkue ja tiimi hyväksyvät roolinsa ja alkavat työskennellä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tässä vaiheessa ryhmän jäsenten kesken syntyy luottamus ja yksilöt alkavat työskennellä yhtenäisemmin. Roolit hyväksytään ja vastuut ovat selkeitä. Yhteinen ymmärrys on tavoitteen ja päämäärän kannalta keskeinen voima, joka antaa tiimille ja ryhmän jäsenille oman tilan tehdä omaan työtään vapautuneemmin. Kim Foudila on kuvannut omassa kandityöss